Novan ekat hakutreenit

Tänään se sitten vihdoinkin tapahtui, pääsimme korkkaamaan haku-uran pelastuskoiraporukassa. Olipahan muuten hauskaa. Paikalla oli vierailevana tähtenä Novan kanssa samanikäinen kroatianpaimenkoira, joten pennut saivat alussa purkaa ylimääräiset energiat keskenään telmien. Molemmat pääsivät myös mukaan tallaamaan hakualuetta, ja siinähän vierähtikin sitten tovi jos toinenkin (hakumetsässä voi näköjään myös sienestää). Nova oli urakan jälkeen jo melkoisen puhki, mikä ei haitannut yhtään, sillä sitten vuorossa oli parin tunnin hengailu autossa mamman yrittäessä päästä kärryille hommasta ja leikkiessä välillä maalimiestä pusikoissa. Pressun allekin pääsin heti hengailemaan toviksi. Muut koirakot olivat jo melkoisia konkareita, suorastaan veteraaneja suurin osa. Yksi oli esim. juuri eläköitynyt hälyryhmästä, jossa oli palvellut vuosia. Taitavaa sakkia. Novan kanssa tehtiin näin ekalla kerralla vain makkararinkiä. Aluksi pienemmässä ympyrässä ja siitä sitten laajennettiin hieman. Viimeinen ukko löytyikin jo puun takaa piilosta. Maalimiesmotivaatio oli kyllä Novalla kohdillaan, siellä se säntäili menemään ihan intona. Ensi kerralla päästään jo vähän etsiskelemäänkin maalimiehiä. Rullakoiraa ajattelin tuosta alkaa leipomaan, vaikka kertova ilmaisu on kuulemma nykyään muotia peko-puolella. Mutta meitähän ei muoti kiinnosta. ;)

Supermies <3

Tiistaina oltiin taas pentukurssilla, tällä kertaa käytiin kaupunkikävelyllä harjoittelemassa olennaisia kaupunkikoiran taitoja. Mua vähän hirvitti etukäteen tuon vesselin hihnakäyttäytyminen, sitä kun ei tule oikein täällä korvessa harjoiteltua. Käytännössä mulla on tuo aina irti, harvemmin edes pantaa laitan kaulaan. Hyvinhän se kuitenkin meni, kontakti oli loistavaa kavereista huolimatta. Harjoiteltiin myös istumista, maahanmenoa ja perusasentoa kunnon häiriössä, nimittäin cittarin ovien edessä. Novaa ei kiinnostaneet muut ihmiset pätkän vertaa, hyvin keskittyi harjoittelemiseen.