Torstaina tupsahti kiva viesti sähköpostiin, kun saatiin kaikki ihan yksilöllistä palautetta viikonloppuisesta ilmaisukoulutuksesta. Omaan "muista nämä"-listaan kuului esim. eteneminen. "Koira etenee nopeasti ja helposti -> älä kiirehdi/ahnehdi MUTTA -> etene, älä jää paikoilleen". Tässäpä kiteytettynä juuri se, minkä itse koen koiran koulutuksessa kaikkein vaikeimmaksi. Jotenkin vaikea aina tietää, koska voi lähteä asiassa etenemään ja millaisin askelin. Palautteessa korostettiin myös ympäristötreenauksen ja erilaisten äänihäiriöiden merkitystä, kun kyseessä on paimen, ja etenkin aussie. Jollainen muuten löytyy kouluttajalta itseltäänkin. Palautteessa oli myös erikseen listattu niitä positiivisia juttuja, joita kullakin koirakolla oli näkyvissä. Meidän lista oli seuraavanlainen:
- erinomainen koiran hallinta
- ohjaajan tarkkuus
- ohjeiden vastaanottaminen ja niiden hieno toteuttaminen
- molempien hyvä keskittymiskyky
- erittäin lupaava koirakko!
- koira kestää toistoja todella hyvin (tässä myös piilee pieni vaaran paikka.. lähinnä ohjaajan muistettava)
Tulipa hyvä mieli kun tuollaisen luki kesken (paskan) työpäivän! :D
© Noora Oikarinen |
Torstaina jatkettiin sitten sitä ilmaisua, tehtiin 5 toistoa. Nova tiesi kyllä heti, mistä oli kysymys, mutta ekalla joutui vähän odottelemaan, ennen kuin herra muisti, että palkkaa tulee kun kävelee mua kohti. Nova siis ekalla tarjosi kovasti maahanmenoa, meni mm:n vieressä maahan ja tuijotti sieltä kovin tiiviisti. Kun siitä ei palkkaa herunut, alkoi se ryömiä mua kohti! Tässä kohtaa mietin jo, että palkkaanko, kun liikkumistahan se sekin oli, mutta sitten se nousi ylös ja lähti rivakasti mammaa hakemaan. Jokin lamppu taisi päässä syttyä. :) Kyykyssä olevat meni tosi hyvin ja edistyttiin taas himppusen, seisovat maalimiehet oli ehkä vähän oudompi juttu. Tää voi hyvinkin olla ihan vain mun päässä, mutta musta näytti, että seisovilla Novalla esiintyi enemmän sellaista haahuilua, mitä se ei muuten maalimiehillä kyllä harrasta. Tässä oli sitten itellä vaikea päättää, että koska sen koiran voi palkata, ja pari kertaa keskeytin touhun ja otettiin uusiksi. Ehkä turhaankin, en tiedä. Mutta Nova onneksi kesti nuo hyvin eikä lannistunut yhtään, into säilyi yhtä hyvänä. On tää koiran lukeminen välillä niin pirun vaikeaa...
© Noora Oikarinen |