Ensimmäiset möllitokot

Nova korkkasi tänään epävirallisen kisauransa möllitokojen merkeissä ja voittohan se sieltä heti napsahti. Hauskaa sikäli, että rehellisesti sanottuna mun ensimmäinen ajatus oli astuessani sisälle halliin, että "ei helevetti tästä tuu mittään". :D Tosi ahdas halli ja paljon ihmisiä ja koiria ihan kehän vieressä. Siinä vaiheessa kirosin mielessäni osallistumista koko hommaan, meillä kun häiriötreenit on aika...vaiheessa. Ja oletin tietysti, että pieni halli täynnä koiria olisi Novalle aika paha paikka keskittyä. Mutta karvakorva osoitti varsin nopeasti olevani väärässä, ja nyt vähän jo hävettää moiset ajatukset. Tyhmä minä.

Päivän saldona oli siis

Luoksepäästävyys 10 
Erittäin positiivinen yllätys! Nova meni kyllä pari askelta vastaan, mutta käyttäytyminen oli hyvin rauhallista ja hillittyä.

Paikallaan makaaminen 10
Yksi koira lähti melkein heti hipsimään ohjaajan luo, Nova hölmistyneenä sitä tuijotteli mutta pysyi onneksi. Oikein rauhallista oli makaaminen, vaikka ovi kävi ja haukkuakin kuului.

Seuraaminen kytkettynä 9
Sain tuomarilta lopuksi noottia siitä, että pidin vasenta kättä liian tönkkönä. En tiedä lähtikö piste siitä vai oliko itse seuraamisessa jotain.

Seuraaminen taluttimetta 9
Sama kuin kytkettynä.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10
Loistava!

Luoksetulo 9,5
Todella hieno, tuli vauhdilla eikä törmännyt yhtään. Edestä sivulle siirtymässä jäi vähän vinoon, tästä lähti puoli pistettä.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 10
Tämäkin ihan loistava.

Estehyppy 8
Varasti, mokoma!

Kokonaisvaikutus 10
"Ihan kisavalmis koirakko, virallisiin vaan." Sanomista tuli tosiaan siitä tönköstä kädestä, tähän pitääkin nyt kiinnittää huomiota.

Yhteensä siis 188,5p ja sijoitus 1./9. Ei pöllömmin ottaen huomioon, että meillä ei ole taustalla ainuttakaan liikkuroitua, saati sitten kokeenomaista treeniä! Tuo koira on kyllä ihan uskomaton ja jaksaa yllättää, vitsit että olen siitä niin ylpeä. Ja vähän pitää myös itseäkin kehua, nimittäin minähän olen ihan hirveä jännittäjä ja pelkäsin pilaavani sillä koko touhun. Sain kuitenkin pidettyä hermot kurissa, kummasti siinä vain sulki muun ympäristön kokonaan ulkopuolelle ja keskittyi koiraan. Huh helpotusta! Hyvin siis meni, mutta ihan vielä ei uskallus taida riittää virallisiin, ainakin kerran täytyy vielä mölleissä pyörähtää. Ja mikäs kiire tässä mihinkään on.

Hyvän mielen pelastuskoira

Tiistaina oli viimeinen kerta tokokurssilla, kerrattiin lähinnä vanhoja juttuja. Hyppyä otettiin mm. uudestaan, siinä Novalle sattui pieni työtapaturma. Raukka alkoi juuri ennen hyppyä vilkuilla, että lentääkö se lelu vai ei, ja törmäsi tyylikkäästi esteeseen. Noh, tekevälle sattuu eikä Nova ollut siitä moksistaan. Kurssikerta meni oikein kivasti. Jatkokurssi alkaisi muutaman viikon päästä, mutta ajoittuu tietysti päällekkäin tottiksen kanssa, joten joudutaan jättämään se väliin. Pienen hetken kävin mielessäni kamppailua toko vs tottis, mutta kyllä tuo jälkimmäinen voitti.

Keskiviikkona päätin sitten ensimmäistä kertaa kokeilla, miten palkkaamattomuus Novaan vaikuttaa. Pakkasin Novan autoon ja ajettiin kaupunkiin tyhjälle parkkikselle tekemään palkkaamattomuustreeniä. Koko homman aloitin hetsaamalla Novaa lyhyesti loppupalkalla (namikippo), jätin palkan autoon ja mentiin muutaman metrin päähän aloittamaan. Ajattelin aloittaa ihan vain muutamalla lyhyellä liikkeellä, ekana seuraamispätkä kera muutaman käännöksen, pysähdyksen ja lyhyen juoksuosuuden. Tämän jälkeen tehtiin liikkeestä seisominen kahdesti (koska ekasta tulikin liikkeestä istuminen), sitten liikkeestä maahan ja lopuksi vielä toinen pätkä seuraamista. Liikkeiden välissä kehuin kuitenkin oikein superpaljon.

Harjoitus meni alkusöhellyksen jälkeen ihan älyttömän hyvin. Novalle ei kuitenkaan vielä ainakaan sovi se, että suoraan autosta ottaisin sen käskyn alle ja alkaisin treenaamaan. Sen pitää saada hetki ihmetellä, mihin ollaan tultu, ennen kuin malttaa keskittyä tekemiseen. Mutta sitten kun päästiin siihen itse tekemiseen, niin vitsit että se sitten tekikin ja innolla! Vähän se ehkä kummasteli, kun ei palkkaa heti herunutkaan, mutta sen sijaan että olisi alkanut laamailemaan, se nostatti itseään kehuista ja teki seuraavan liikkeen vielä innokkaammin. Laamailun sijaan vaarana oli pikemminkin liian korkea vire, mikä Novalla aiheuttaa seuraamisessa keulimista ja poikittamista ja tämän myötä myös vinoja perusasentoja. Kokeilemalla se sitten kai selviää, millaiset rutiinit olisi hyvät ennen palkkaamattomuustreeniä. Ja toki esim. kisoissa tilanne tulee olemaan ihan toisenlainen, kun mukana on jännityksestä lamaantunut ohjaaja pilaamassa kaiken... Näiden treenien jälkeen huristeltiin vielä läheiselle huoltsikalle tekemään paikkamakuuta kunnon häiriössä. Tehtiin homma kaksi kertaa, reilu minuutti kerrallaan, häiriönä vilkasliikenteinen valtatie penkan toisella puolella, huoltsikalla ajavat rekat sekä hirveässä tuulessa lepattavat liput lipputangoissa koiran takana. Kerran Nova nousi valtatietä ihmettelemään, muuten meni ihan tosi hyvin.

Torstaina oli vuorossa sitä samaa ilmaisutreeniä, ja lauantaina paikoilleen loksahdelleet palaset olivat ilokseni edelleen paikoillaan: Nova oli ihan superhyvä! Nyt se irtoaa todella hienosti takaisin maalimiehelle ja tulee vielä senkin jälkeen mua vastaan. Voi olla, että hehkutan liian aikaisin, mutta hehkutanpas silti kun kerran aihetta on. :D Lauantain treeneissä meni vähintään yhtä hyvin, joten uskallan nyt olla sitä mieltä, että se on alkanut tajuta homman idean. Ja voi vitsit, miten voikaan pieni aussie olla jostain innoissaan! Mun pitäis joskus ottaa ihan videolle tuota, kun se onnesta soikeana pomppii pupuloikkaa mun ja maalimiehen välillä. "Ain laulain työtäs tee" -fiiis ihan selkeesti. Lauantaina Novasta joku kommentoikin, että se on oikea hyvän mielen pelastuskoira. <3

 Lauantaina tehtiin ilmaisun lisäksi myös hallintaa temppuradan merkeissä. Ensin piti pujotella namikippojen ohi, sitten ryömiä koiran kanssa parin pressun alta, kävellä jonku foliopeitteen päältä jonka alla oli metallilevyjä, sitten koiran piti kulkea kapeaa penkkiä pitkin, sitten liukkaan oven yli ja viimeiseksi kavuta lastauslaiturille, josta toinen henkilö nosti koiran syliin ja kantoi sitä pienen matkan. Novalla meni kaikki muut oikein mallikkaasti, mutta tuo kantaminen oli haastavaa. Nova oli ihan onnesta soikeana päästessään jonku syliin ihan luvan kanssa, mutta syliin päästyään se ei enää tiennyt, oliko touhu sittenkään ihan niin hauskaa. Siinä se sitten kiemurteli ja pussaili. Tätä pitäisi selvästi treenailla lisää.

Sunnuntaina oltiin sitten taas tottistelemassa. Tehtiin seuraamista, henkilöryhmää, luoksetuloja ja jääviä. Kokeilin ekaa kertaa pitkään aikaan, mitä tapahtuu, kun luoksetulossa jätän käsiavut kokonaan pois. Ja jumankekka, sehän meni hienosti. Ehkä parhaat luoksetulot ikinä. Jos nyt haluaa nipottaa, niin kyllähän se hieman tömähtäen siihen tuli, mutta mulle ihan riittävän hyvä suoritus. Henkilöryhmässä seisova lapsi oli aivan vastustamaton häiriö, siinä katkesi kontakti joka ikinen kerta. Oma vika, mitä piti mennä aina just siitä välistä vaikka tiesin kyllä, että lapset kiinnostaa enemmän.

Ja loppuun vielä muutama keväinen kuvatus.

Teinipossu treenaa

Tiistaina oltiin jälleen tokottelemassa, tehtiin ekaa kertaa tunnarin alkeita. Mähän olen ostanut kasan tunnarikapuloita jo ajat sitten, mutta homman aloittaminen on vain jäänyt. Nova ei ollut oikein varma, mitä ajattelisi moisesta touhusta. Kun on tottunut etsimään ihmisiä, joilta saa ruokaa, ei voi pienet aivot heti ymmärtää, miksi pitäisi etsiä jotain puukapuloita. Nova teki hommia hyvin ja nenä kävi kovasti, näytti vain siltä, että se välillä unohti, mitä oikein olikaan etsimässä. :D Noh, eka kertahan tuo oli eikä koulutushalli ole ehkä helpoin ympäristö muutenkaan aloittaa, mutta saatiin kuitenkin myös paljon onnistuneita suorituksia. Tästä sitten jatketaan kotosalla. Tehtiin myös pieniä seuraamispätkiä ja liikkeestä maahanmenoa, jälkimmäisessä keskityttiin pelkästään vauhtiin ja hauskanpitoon. Nova oli taas hyvässä vireessä ja teki hommia sata lasissa. Ensi viikolla onkin sitten jo viimeinen kurssikerta, mihin aika katoaa?!

Torstaina oli vuorossa pelastuskoirailua, treeneistä muodostuikin yllättäen ns. omatoimitreenit, kun sattui hälytys tulemaan juuri ennen treenien alkua. Novalle otettiin ilmaisua 2x3 toistoa, yksi meni vähän plörinäksi mutta muihin olen tosi tyytyväinen. Kyllä tämä vielä tästä! Lopuksi päästettiin koirajengi rälläämään keskenään ja liikuttamaan toisiaan. Lauantain treeneissä otettiin alkuun vähän hallintaa, seuraamista toisia pujotellen, paikkamakuuta ja luoksetuloja. Nova oli alusta asti aika kivasti kuulolla, yleensä meillä alku menee ihan överiksi... Ilmaisuja otettiin nytkin 2x3 satsi, eka kierros ei ollut kovin onnistunut. Nova jäi taas jumittamaan mun luo palattuaan maalimieheltä eikä kunnolla meinannut irrota sinne uudestaan. Toisella kierroksella palaset loksahtelivat kuitenkin kohdilleen, ja tämä meni tosi upeasti!

Olen nyt tehnyt niin, että "näytä"-sanalla merkkaan kohdan, jolloin koiran pitäisi lähteä takaisin maalimiehelle, (en siis edelleenkään vaadi sitä tulemaan kokonaan mun luo) ja kehun sitä vain ja ainoastaan silloin, kun se on maalimiehellä. Apua on myös siitä, että maalimies on vähän piilossa esim. kinoksen takana, eikä kokonaan näkyvillä niin kuin koulutuksessa tehtiin. Jatkokoulutusta on luvassa huhtikuussa, saa nähdä mitä tästä meidän sävellyksestä tuumataan. Ensimmäinen sääntö kun koulutuksessa oli, että älä sovella. :D

Sunnuntaina jatkui ohjatut tottikset pitkän talvitauon jälkeen. Oli ihan mahtava keli reenailla ulkona, kevät taitaa tulla vihdoinkin! Nova oli treenien alussa kunnon teinipossu. Heti alussa treenikentän poikki meni hiihtäjä aika läheltä koiria, Nova tuijotteli sitä hetken ja sai sitten ihan kamalan haukkukohtauksen. En meinannut millään saada huomiota takaisin itteeni, meni varmasti yli minuutti kun tuo huusi ihan suoraa huutoa. Lopulta jouduin melko ronskisti ilmoittamaan arvon herralle, että nyt ***kele pää kiinni ja perse kenttään. Ei paras mahdollinen alku vuoden ekoille tottiksille, mutta tästä selvittiin. Tiedä sitten, ottiko Nova tuosta nokkiinsa vai aistiko mun ärsyyntymisen, mutta ihan parasta Novaa ei nähty tänään treeneissä.

Me siirryttiin junnujengistä treenailemaan BH-kokeeseen tähtäävien joukkoon ja siten myös kouluttaja vaihtui. Treenattiin alkuun seuraamista, välillä näytti perusasento vähän vinolta, välillä pidin vasenta kättä liian kaukana kropasta. Ihan suht tyytyväinen kuitenkin olen kokonaisuuteen. Henkilöryhmässä vähän tuppasi ihmiset kiinnostamaan, varovasti nenä väpätti niiden suuntaan ja pari kertaa kontakti katkesi. Jäävät liikkeet meni nappiin, luoksetulossa suuri törmäysvaara. Tuo luoksetulo oli jo jossain vaiheessa melko hyvissä kantimissa, nyt ollaan törmäämisen suhteen menty vähän takapakkia. Ihan ei asenne ollut nyt täysi kymppi kummallakaan näissä reeneissä, mutta kivaa oli silti. Meidän edellinen kouluttaja kommentoi henkilöryhmässä seisoessaan, että on rakastanut Novaa ihan pennusta asti. <3

Red Hölmö <3

Testissä lussupallo

Meille muutti alkuviikosta lussupallo, ihan pakko oli sellainen hommata, kun sitä niin ylistetään maasta taivaisiin. Niille, jotka eivät vielä tienneet, niin lussupallo on dogsportin vihreä, pehmeähkö narupallo, joka on tällä hetkellä ilmeisesti kuuminta hottia koiraharrastusmaailmassa. Koirat kai tykkäävät, kun pallo joustaa ja sitä voi lussuttaa suussa. Sen mitä olen nyt palloa ehtinyt Novan kanssa testailemaan, niin eipä kyllä vakuuttanut. Ehkä mulla oli odotukset liian korkealla. ;) Kyllähän Nova sillä leikki, mutta ei se poikennut mitenkään esim. tavallisesta narupallosta. Tilasin samaan syssyyn teddypatukan vingulla, ja kyllä tuo patukka voitti lussupallon 100-0 Novan käsittelyssä. Noh, tulipahan testattua. Sen sijaan Stella, joka ei koskaan ole oikein narupallojen päälle ymmärtänyt, hullaantui tuosta vihreästä löllykästä ihan täysin! Eli kyllä siinä jotain taikaa taitaa kuitenkin olla.

Siinä se nyt on.

Tiistaina oltiin taas tokoilemassa, ja nyt täytyy sanoa, että unohtakaa kaikki, mitä olen jauhanut Novan matalasta vireestä noissa reeneissä. Aiemmilla kerroilla se on kyllä ollut enemmän tai vähemmän laama, mutta nyt oli pikkumies tulessa! Ihan loistava vire. Kertailtiin samoja juttuja, mitä ollaan tehty aiempina kertoina ja lisäksi tehtiin hyppyä ja avo-luokan kaukoja. Hyppyä tehtiin ihan vain niin, että nakkasin lelun esteen yli ja päästin koiran perässä. Kotona olen tehnyt välillä myös näin ja välillä niin, että käyn muka viemässä lelun ja lähetän koiran, ja välillä lähetän sen ihan vain käskyllä ja heitän lelun sen jälkeen perästä. Hypyt meni siis kivasti, mutta kaukot menikin vallan loistavasti! Tehtiin ekan kerran avon:n kaukot viidestä metristä ilman käsimerkkejä, Novalla oli ihan älyttömän hyvä vire päällä koko ajan ja se teki liikkeet myös puhtaasti. Huisia. Luoksetuloja tehtiin myös, niissä otan Novan edelleen vähän "vastaan" käsillä, muuten törmää. Kerran se istui vähän vinoon mutta muuten meni hyvin. Seuraamisissa keskityin nyt ihan vain suoriin perusasentoihin, tehtiin vain paria askelta kerrallaan. Olipahan kivaa!

Hyppyreeniä

Pelastuskoiratreeneissä ollaan tällä viikolla oltu kahdesti, ilmaisua jatkettiin. Meillä tuli tässä hommassa seinä vastaan jokin aika sitten, ja nyt ollaan palattu vähän takaisinpäin ja olen kovasti yrittänyt analysoida ongelmaa nimeltä liian vahva kontakti. Joo. Ei ihan heti uskoisi, kun kattoo tuon tohottamista juuri ennen treeniä, mutta näin nyt on vaan näppylät. Nova siis lähtee hyvin maalimiehelle, tulee hakemaan mua ja - siinäpä se. Jää sitten mun kanssa hengaamaan ja pomppimaan vierelle vailla minkäänlaista ajatusta lähteä takaisin maalimiehelle. Sinällään hauskaa, että treeneissä käy välillä Novan kans lähes päivälleen samanikäinen kroatti, jolla on tismalleen sama ongelma! Kai sitä on jossain kohdin tullut ahnehdittua ja edettyä liian nopeasti, ja ahneellahan on tunnetusti paskanen loppu. Tätä ongelmaa on yritetty ratkoa koko porukan voimin kokeilemalla vähän sitä ja vähän tuota (ei näin!), mutta tänään alkoi näkyä taas valoa tunnelin päässä. Kyllä tämä tästä. Eteenpäin, sano mummo lumessa! Mun pitää kiinnittää vaan tosi paljon huomiota Novan oikea-aikaiseen kehumiseen, joka pitää olla intensiteetiltäänkin sopivaa. Tuo nimittäin palkkaantuu jo kehumisesta sen verran, että ei sillä sen jälkeen ole enää kiire mihinkään... Huoh. Just nyt tuntuu, että joku putkiaivoisempi tapaus ois ihan näppärä näihin hommiin! :D

Rakkauspakkaus <3

Videopostaus!

<3

Meidän leveysasteilla on tällä viikolla vietetty hiihtolomaa, tosin itse en ole moiseen humputteluun osallistunut vaan kökkinyt töissä. Hiihtoloman takia toko-kurssi oli tältä viikolta peruttu, joten me ollaan kikkailtu aina välillä pikkujuttuja ihan kotosalla. Koska minulla ei ole kovin kummoista inspiraatiota alkaa tokoiluita sen tarkemmin analysoimaan (vaikka analysoitavaahan siinä riittää, ja sitä teen jatkuvasti ihan pääni sisällä), tässä postauksessa videot puhukoon puolestaan. 

Tässäpä ensin vähän erilaista kuvakulmaa seuraamiseen :D

Tässä sitten Novan taidonnäyte päivälleen 9kk iässä:

Ja koska edellisessä videossa seuraaminen oli ajoittain melko karmaisevaa katseltavaa, tässä todistusaineistoa siitä, että osataan me seurata nätistikin. Ainakin välillä. Hetkittäin. Ehkä. :D (Ja kyllä, meillä alkaa seuraavaksi projekti "perusasennot suoriksi")