Miesterapiaa

Siinä niitä pyörii. Miehiä.

Ruotsista kotiutumisen jälkeen ehdittiin hengata kotona reilu vuorokausi, kun oli taas aika hypätä autoon ja lähteä reissuun. Tällä kertaa auton nokka osoitti kohti pohjoista. Stella heivattiin välille viettämään rentoa mökkielämää Keski-Suomeen meidän jatkaessa matkaa Tornioon. Lomailun ohella luvassa oli tiukkaa settiä: miesterapiaa Novalle.

Äkkiseltään laskettuna Nova tapasi tuon muutaman päivän aikana yli 10 miespuolista henkilöä (ja naiset päälle), projektissa hyödynnettiin niin naapureita, tuttavia kuin sukulaisiakin. Käytiin kylässä ja kutsuttiin porukkaa meille kylään. Ja tulipa sitä sakkia ihan kutsumattakin. Ja koska tiedetään, että tie miehen sydämeen käy vatsan kautta, kului projektissa erinäinen määrä juustoa, nakkia, croisanttia ja mitä milloinkin. Myös siitä ruokapöydästä. Tai no, etenkin siitä.

Novan reaktiota oli mielenkiintoista seurata. Se saattoi ensin rynnätä ilosena tervehtimään ja pusuttelemaan,ja sitten vasta tajuta, että "hei, enhän mie tuota tunnekaan" ja aloittaa haukkumisen. Kerran se hääräili pitkän tovin pihalla vieraita haistellen, ja vasta nähdessään minut oviaukossa aloitti haukkumisen. Mutta kaikkiaan reaktiot lieventyivät kerta kerralta ja loppureissusta Nova kyllä toivotti  vieraat tervetulleeksi kumean vahtihaukun saattelemana, mutta riensi heti perään tsekkaamaan, millaista herkkua tulijalla nyt olisi tarjolla. Viimeistä vierasta se ei enää jaksanut haukkua lainkaan. Erävoitto.

Miehien lisäksi Nova pääsi tekemään lähempää tuttavuutta myös lasten sekä kissan kanssa. Lapset olivat ok, koska niiltä sai juustoa ja ne heittivät pojalle palloa. Kissa aiheutti enemmän ihmettelyä, ja kun se ei kovasta yrittämisesta huolimatta innostunut pojan kanssa leikkimään, tyyppi päätteli eläimen olevan paimentamista varten. Nova yritti estää kissaa lähtemästä pois pihalta, ja  hienosti kissan kaitseminen sujuikin. Paljon paremmin kuin lampaiden. ;)

Nova harjoitteli kiertämistä...

...pysäyttämistä

...poispäinajoa

...ja oisko tää sitten sitä laiduntamista? ;)

Tarkoitus oli samalla reissulla käydä Norjassakin pyörähtämässä, mutta koska tuolloin loma olisi mennyt käytännössä autossa istuen, jätettiin tämä väliin ja käytiin sen sijaan Ruotsin puolella. Novakin pääsi mukaan, koska ekinokokkoosi-lääkitys oli otettu uutta ulkomaanreissua ajatellen, ja eihän sitä voinut hukkaan heittää. ;) Ehkä me vielä joskus sinne Norjaan päästään...

wannabe-maailmanmatkaaja

Elämä taajamassa oli Novan kanssa suhteellisen helppoa, eikä paljon poikennut elämästä maaseudulla. Kummasti alkoi hihnakäyttäytyminenkin parantua loppureissua kohden... Ovet pystyi pitämään auki, Nova hengaili milloin sisällä ja milloin ulkona, mutta pihalla pysyi ihan käskemättäkin. Ei haitanneet naapurissa haukkuvat koirat tai tiellä pyöräilevät lapset. Ikävä välikohtaus sattui, kun naapurista karkasi koira meidän pihaan, kun oltiin tottiksen tynkää treenailemassa. Valitettavasti koira oli uros ja osoitti luvattoman paljon kiinnostusta Novan peräsintä kohtaan, jolloin tuloksena oli kunnon rähinä. Koirat säilyivät vammoitta, mutta mun reisi sattui tulilinjalle yrittäessäni potkia toista koiraa hiiteen, ja on nykyisellään varsin iloisenkirjava. Nyt vähän jännittää, aiheuttaako välikohtaus lisää pörhistelyä uroksille jo ennestäänkin (jossain määrin) urosongelmaiselle macho-miehelle...

Could U throw me the ball, plz?

Mutta nyt me ollaan palattu takaisin maaseudun rauhaan. Tavallaan ihanaa, tavallaan vähän tylsää. Tylsää etenkin siksi, että hyvälle mallille saatu mies-projekti jäi kesken, sitä pitäisi ehdottomasti päästä jatkamaan. Että jos joku Päijät-Hämeessä haluaa auttaa projektin etenemisessä, huikatkaa. (Ei, tämä ei ollut deitti-ilmoitus.) :D Mutta ah, miten ihanaa onkaan lampsia ovesta ulos huolehtimatta siitä, onko mukana hihnaa ja pantaa ja kakkapusseja jajaja...

Mulla on nyt jo viimeinen lomaviikko käynnissä. Se on tarkoitus viettää lähinnä kotona rentoutuen ja tietysti koiran kanssa treenaillen. Eilen reissulta palattuamme ehdimmekin olemaan kotona peräti yhden tunnin, kunnes oli aika suunnata aksatreeneihin, ja tänään ollaan puuhasteltu keppien parissa ja käyty jäljestämässä. Mutta näistä lisää myöhemmin. Adios.

Lomalla viimeinkin voin ottaa iisimmin...eiku ;)