sunnuntai 18. elokuuta 2013

Mia Skogsterin tottelevaisuusseminaari

Olin lauantaina kuunteluoppilaana Mia Skogsterin tottelevaisuussemmassa. Jonkin aikaa olin jo kytännyt, koska hän tulisi seminaaria pitämään kohtuullisen matkan päähän, paljon hyvää olen näistä kuullut. Ja olihan se todella hyvä ja antoisa seminaari, sai taas paljon ajateltavaa ja pureskeltavaa. Miaa ja hänen koulutustapojaan ei voi kuin ihailla: aivan uskomatonta pitkäjänteisyyttä, päämäärätietoisuutta ja ennen kaikkea kärsivällisyyttä ja malttia! Mia tekee asiat huolella, hitaasti, kiirehtimättä. Antaa koiran kasvaa ja kehittyä, ei vaadi liikaa liian aikaisin. Saatoin kieltättä tuntea pienen piston sydämessäni. :P


 Tässäpä siis muistiinpanoja seminaarista lähinnä itselle, joitain juttuja on vaikea kirjoittamalla selittää...

Seuraamisen rakentaminen

  • alkaa heti pennun tultua kotiin tämän omaa ruokaa hyödyntämällä, isot nappulat hyviä koska eivät tipu "kuppikädestä", helpompi kontrolloida koska pentu palkkion saa
  • ei houkuttelua, koiralle jutellaan ja kehutaan vasta tämän ollessa aktiivinen ja haistellessa ruokaa kädessä
  • saalisliike ruoalla, ruoka lähtee karkuun, koiran tavoitellessa saa syödä kaiken kerralla. Ei yksittäisiä makupaloja
  • ensin luodaan motivaatio ruoalle, tähän menee muutama päivä-kk koirasta riippuen. Koira oppii tavoittelemaan ruokaa, laumavietin käyttö tärkeää (paljon kehuja!)
  • seuraamisessä pyöritään ensin ympäri, sitten vasta suoraa pätkää, ihan muutamia askelia. Palkka vasta lopussa, kehuja aluksi joka askeleella
  • tätä vaikeutetaan ennen kuin aletaan pidentää matkaa
  • palkataan molemmilla käsillä, totutetaan heti vasempaan käteen koiran sivulla. Vasemmalla kädellä voi rapsutella koiraa, tukea oikeaa asentoa, jolloin koira tottuu käteen heti. Tällöin oikea käsi imuttaa/on kainalossa
  • lelupalkaan siirrytään sitten, kun koira osaa leikkiä hyvin, eikä leikkiin liity konflikteja (esim. osaa irrottaa hyvin)
  • koiran annetaan tehdä tottista, vain silloin kuin koira itse aktiivinen ohjaajaa kohtaan. Ei houkuttelua ja maanittelua!
  • lelulla koira palkataan aina vasemmalle, vartaloa ei saa kääntää palkkaa kaivettaessa
  • keppiä voi käyttää apuna edistämisessä, kuitenkin tärkeää totuttaa koira keppiin ensin ja opettaa sen tarkoitus
  • kääntymisten harjoittelu aloitetaan suunnanmuutoksilla, ei heti jyrkkiä käännöksiä
  • täyskäännökset kannattaa opettaa kiertämällä, samoin edestä sivulle siirtyminen. Koiran mahdollinen hitauskaan ei näytä niin pahalta kun koira kiertää
  • häiriötreenit aloitetaan perusasennosta, sitten samat jutut seuraamisessa. Kehuilla luodaan toivoa palkasta -> hiljaisuus 3sek -> palkka. Kontaktin tippumisesta kielto, laumavietin hyödyntäminen kehumalla
  • tärkeintä hyvä suhde, koira haluaa tehdä yhdessä. Tunnetilaa ei voi myöhemmin korjata.
  • jos tavoitteena on pitkä kisaura, ei BH-kokeeseen kannata mennä kovin nuorella koiralla

Mia kaavottaa koiransa tottikseen, jolloin koira tietää aina, mitä seuraavaksi tapahtuu. Ennakointia ei kuitenkaan saa hyväksyä. Mia myös pyrkii tekemään treeni- ja koetilanteista mahdollisimman samankaltaisia, jolloin koira ei erota tilanteita toisistaan ja tosissaan odottaa palkkaa myös kokeessa. 

©Jenny Söderlund, kuva Wirneen treffeiltä
Noudot
  • noudolle aletaan rakentamaan pohjaa jo pikkupentuna leikin kautta. Pennun annetaan voittaa kun osoittaa dominansssia, vetää hyvin. Hiljalleen lisätään painetta esim. vetämällä lelua kohti kasvoja, irvistämällä -> koiran itsevarmuus kasvaa, oppii olemaan aktiivinen
  • irrotusharjoitukset 3-4 kk iässä jos tuolloin leikkii hyvin. Käsky annettava ennen kuin liike pysähtyy, ettei opi irrottamaan liikkeen pysähtyessä
  • opetettava, että lelusta saa ottaa kiinni uudelleen vasta selkeän ärsykkeen jälkeen: vartiointi
  • aluksi irrotukset ruoalla, myöhemmin palkkana uudelleen iskeminen
  • laumavietti tärkeä heti kun iskee kiinni leluun -> hyvät iskut myös noutoon
  • leikin lopetus: zip ja lelu piiloon -> koira luulee olleensa liian hidas tarttumaan, jolloin menetti lelun
  • irrotusongelmat leikissä johtavat usein kapulan pureskeluun!
  • noudon alkuopetus kahden patukan leikkinä, haluaa saada molemmat! Myöhemmin kapula+lelu, pelkkä kapula ei riitä vaan haluaa myös ohjaajalla olevan lelun -> oppii juokemaan myös takaisin täysillä -> näin saa nopeat noudot ilman mitään pakotteita
  • pitoharjoitukset aloitetaan lelulla, luodaan painetta leuan alle ja palkataan, kun ei irrota tästä huolimatta. Lelun jälkeen siirrytään keppiin ja sitten vasta kapulaan
  • Mia aloittaa treenit kapulan kanssa vasta yli 1v koiran kanssa
  • hyvä kapulanpito hyppynoudon kautta: koira tykkää hypätä, ei himmaile takaisintullessa
  • tasamaanouto opetetaan erikseen, vasta hyppynoudon jälkeen
  • kapulan heittovaiheessa koiralla ei lupa vilkuilla kapulaa
©Jenny Söderlund
Esteet
  • Aloitetaan niin, että hyppy ohjaajan ja koiran välissä, koira hyppää siis ohjaajan luokse. Hiljalleen siirretään koiraa kauemmas, tämän jälkeen myös ohjaaja voi alkaa liikkua kauemmas
  • rimat esteen päälle, jos tiputtaa, ei hyväksytä + turvallisemmat
  • heti alastulossa annettava merkki siitä, hyväksyikö suorituksen vai ei
  • paluuhypyn sujuessa opetetaan hyppäämään patukan kanssa takaisin
  • vasta tämän jälkeen opetetaan meno+paluuhyppy aloittaen taas matalilla hypyillä, lopuksi patukan kanssa
  • vasta tasamaanoudon opettamisen jälkeen aletaan heittämään kapulaa esteen yli
  • A-esteellä tarvittaessa opetetaan sukeltamaan riman ali, jos yrittää hypätä liian korkealta


Eteenlähetys ja maahanmeno
  • aluksi palkka aina samassa paikassa, hyvä kaivaa esim. kuoppa ettei näe, matka aluksi 5m
  • alkuun tehdään näköärsykkeellä: näkee suunnan, tämän jälkeen appari vie palkan
  • sitten apparin vietyä palkan tehdään esim. pätkä seuraamista ennen lähetystä, sitten voi siirtyä siihen, että itse vie palkan, tehdään muuta väliin ja sitten lähetys
  • koiralle opetetaan ajatus: kun mennään kapulatelineelle viemään kapulaa, sen jälkeen tulee eteenmeno
  • noin vuosi tehdään ilman maahanmenoa
  • tehtävä eri kentillä, aina uudessa paikassa helpotettava ja otettava ärsykkeet mukaan
  • isot, näkyvät lelut vain alussa, ei välttämättä ollenkaan. Pyrittävä siihen, että koira näkee palkan vasta juostuaan hyvän matkaa -> ei lähde etsimään katseella liian aikaisin. Kuopat ja pusikot hyviä.
  • Koskaan ei koira saa juosta takaisin, jos ei löydä palkaa. Tarvittaessa itse juostaan koiran luo ja etsitään se yhdessä
  • maahanmeno kaukana ohjaajasta opetetaan erikseen, appari hyvä olla apuna
  • tavallista, että alussa käskyä joutuu hokemaan, palkka heti kun kyynärät on maassa
Jäävät liikkeet
  • Koira pyritään saamaan aktiiviseksi, naksutin tässä hyvä
  • eka peruuttamalla kaikki jäävät, sitten seuraamisessa (vasta kun koira n. 1-1,5 v ja seuraaminen hyvää)
  • Mia opettaa seisomisen vasta myöhemmin siinä vaiheessa, kun koira osaa padota
Teoriaosuuden jälkeen seminaarissa ratkottiin muutamien koirien ongelmakohtia. Käytiin läpi esim. seuraamisen rakentamista 8kk airispennulle ja kapulan pureskeluongelman ratkomista dobberille sekä pyrittiin saamaan jääviä nopeammiksi belgille. Mia itse esitteli seuraamisen alkeita ja leikkimistä 5kk malikkansa kanssa. 

Vaikka itse olin mukana vain kuuntelemassa eikä tavoitteita edes PK-puolelle ole, koen kyllä saaneeni seminaarista ihan hurjan paljon irti! Etenkin Mian tapa opettaa seuraamista pennulle vaikutti tosi kivalta, voisin hyvinkin kuvitella käyttäväni tuota tapaa sitten joskus seuraavan koiran kanssa.


3 kommenttia:

  1. Hei ihan mahtava postaus! Kaverilla on Mian kasvatti ja kuulee aina hänestä. En ole vielä itse Mian kursseille päätynyt, mutta menen kyllä heti kun on mahdollisuus (ja hinta suht järkevä, tuo noutoklinikan 50 e on ehkä hieman liikaa jos sattuu olemaan vaan kuunteluoppilaana). Tekisi kyllä mieli kuulla miten kapulan pureskeluongelmaa harjoiteltiin + jääviä nopeammiksi!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan molemmille lähdettiin miettimään niille sopivia pakotteita. Tuo belgi oli tosi herkkä eikä kauhean korkeassa vireessä, joten sen kanssa oltiin aika varovaisia. Eka koitettiin niin, että Mia koski raipalla takajalkaan (ihan siis vain hipaisi) käskyn tultua, tää oli sille jo liikaa. Sitten kokeiltiin sellasta, että sitä maahankäskyä hoettiin monta kertaa putkeen, koko ajan ääni voimistui ja muuttui painostavammaksi, heti kun kyynärät osuu maahan naksautus ja iso palkka. Tää luo kuulemma painetta koiraan ja moni on silleen oppinu nopeammaksi, eipä ois ihan heti itelle tullu mieleen... Mutta kuulemma toimii joilleki. Sitten ehdotettiin selkäkarvoista nyppäisyä, mutta ei kokeiltu käytännössä. Kaikkein toimivin keino tais tuolle olla kuitenkin saalisärsykkeen tekeminen ruoalla, ja koira oli siis kuulemma tosi nirso ja huono syömään, tuli omistajalle aika yllätyksenä miten hyvin ruoka sillä toimi. Leluista se tykkäs, mutta tuppas vaanimaan -> hidas liike. Eli ruoka toimii varmasti nirsommallekin kaverille, jos sitä osaa käyttää oikein, tekee siitä ihan huippukiinnostavan. Ja niin, että se palkka on sitten oikeasti kourallinen ruokaa eikä vaan pari nakinpalaa.

      Pureskeluongelmaa ratkottiin myös pakotteiden kautta, tää koira oli tosi korkeassa vireessä ja vaati+kesti vähän isommat pakotteet. Sillä oli myös isot irrotusongelmat leikissä, mikä Mian mukaan usein johtaa pureskeluongelmiin. Sille käytännössä tehtiin vaan niin, että annettiin napakka kielto ja tökättiin kapulaa, kun pureskelu alkoi. Sitten luotiin kans painetta leuan alle pitämällä vähän kaulapannasta. Ei mitään mullistavaa ja Mia taiskin miettiä, että tuolle koiralle tarttis vielä voimakkaammat pakotteet, kun vire oli niin korkea.

      Ja siis vaikka näillä pelattiin pitkälti pakotteilla, niin isot ja oikea-aikaiset kehut oli tietenki ihan huipputärkeät. Pitää ite olla tosi nopea ja reagoida sillä sekunnilla, kun koira tekee oikein. Itsestäänselvyyksiä, mutta piti vielä tarkentaa ettei jää väärää kuvaa kellekään. :D

      Poista
  2. Alright! Joo, tuo herkkisbelgi kuulostaa vähä Neolta. Silläki toimii liikkeistä jäävissä paremmin ruoka ku lelut, jää just vaanimaan niin ku sanoit.

    VastaaPoista