Lauantaina oltiin hakuilemassa varikolla. Lunta oli tullut about nilkkoihin asti, otettiin kaikki koirat mukaan tallaamaan aluetta niin päästiin itse vähän helpommalla. ;) Novasta oli ihan ällöä, kun lumipallot tarttuivat varpaiden väliin, ja se jäi välillä hankeen istumaan ja itkemään kurjaa kohtaloaan. Hakuilut menivät tällä kertaa tosi upeasti, torstaisesta mörköilystä ei näkynyt jälkeäkään. Novalle yritettiin kehitellä mahdollisimman vaikeita piiloja, joissa se kuitenkin pääsi maalimiehen luokse palkalle. Pitäisi alkaa sitä ilmaisua kohtapuolin treenaamaan, niin pystyy ottaan umpipiilojakin. Eka maalimies löytyi kiinniolevasta roskakatoksesta, Nova joutui vähän puikkelehtimaan roskapönttöjen seassa päästäkseen palkalle. Ei mitään ongelmaa. Toinen oli umpinaisessa kopperossa, jonka ovi oli raollaan, erinäisten romujen takana. Tämäkin meni varsin mallikkaasti, kamala kolina vaan kuului kun Nova paukkasi koppiin sisään. Viimeinen oli sitten kahden roskiksen välissä vähän kauempana, hienosti sai hajun jo kaukaa ja työsti sitä perille asti. Aikaa meni kaiken kaikkiaan alle 10 minuuttia. Hirmuisen hienot treenit ja olen tosi tyytyväinen.
Sunnuntaina oltiin taas ohjatuissa tottiksissa, vain kourallinen koirakoita oli taas paikalla. Pidettiin vain vajaan puolen tunnin treenit, kun ilmakin hipoi jo pakkasrajoja. Tehtiin vähän seuraamista, luoksetuloja sekä paikallaoloa istuen. Meni ihan hyvin kaikki, mitä nyt ekassa luoksetulossa istui vinoon. Eniten harmaita hiuksia tuon kanssa aiheuttaa ne hetket ennen treenien alkua, kun on niin hirvittävän kamalaa olla tekemättä yhtään mitään. Tuosta on kehkeytynyt ihan hirveä kiljukaula! Onhan se kiva että on kivaa, ja pääasia että hommia tehdessä pysyy se turpavärkki kiinni.
Tänään meillä oli sitten pentuagilityn viimeinen kurssikerta. Nyt kieltämättä harmittaa, ettei ilmottauduttu heti perään jatkokurssille! Me ollaan nyt päästy niin hyvin vauhtiin, että olisi ollut ihan kiva jatkaa. Nova on loistavassa kontaktissa kentällä, hyvin pystyy pitämään irti, vaikka 5 muuta koiraa treenaa ihan vieressä omia juttujaan. Harjoiteltiin tänään takaakiertämistä, Nova hoksasi homman heti vaikkei yhtään olla tehty sitä kotona. Se irtosi jo lopputreeneistä reilun metrin päästä kiertämään siivekettä ja jatkoi käskystä esteelle. Harjoiteltiin takaakiertämistä myös kolmen hyppyesteen sarjassa, siinä oli jo haastetta tumpelolle ohjaajalle. "Eiku oota...siis kummalla kädellä mun nyt pitikään ohjata?" :D Ja luonnollisestikaan omaa kroppaansahan ei pysty handlaamaan, jos aivokapasiteetti menee sen miettimiseen, kummalla kädellä sitä koiraa oikein ohjataan... No mutta kivaa oli silti! Yksittäiset esteet sujui hyvin, kepeistä on tullu Novan lempparit. Ei meinaa jätkä nahoissaan pysyä, kun pääsee pujottelemaan (lue: rynnimään) mamman luo. Keväällä sitten suunnataan sinne jatkokurssille, toivottavasti ei ihan unohdeta kaikkea tässä välillä...
2on2off |
Huomenna sitten nokka kohti Kakolaa! Jännittää ihan perkuleesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti