Tänään kokeiltiin Novan kanssa, miten Salme Mujusen oppien mukainen saalisleikki meiltä sujuu. No eihän se ihan heti sujunut. Nova kyllä innokkaasti iski kiinni ensimmäiseen patukkaan ja lähti jahtaamaan toista - se ensimmäinen patukka vielä suussaan. Ja se ei päästänyt irti, ei sitten millään. Olisin ehkä saanut juosta maailman tappiin asti, ilman että se olisi aarteestaan irrottanut. Eipä mennyt kauan, kun mammalta oli puhti pois ja Novan mielenkiinto lopahti flegmaattiseen saaliiseen. Homma päättyi sitten niin, että Nova tepsutteli iloisesti kotiin kaksi patukkaa suussaan. (Oisko vähän rullakoiran vikaa?) Siinä oli mulla tuumauksen paikka, missä meni pieleen. Miksi se ei siitä ekasta patukasta luopunut? Päädyin lopulta siihen, että en ollut kovin uskottava saalis, ja päätin ottaa järeät aseet käyttöön. Vinkulelu! Ja sehän toimi, välittömästi kun vingutin lelua, Nova päästi irti patukasta ja syöksyi kohti seuraavaa. Ihan pro <3 Jumaleisson tuolta jätkältä on muuten alkanut löytyä taistelutahtoa, Stellan kanssa kun kisaavat jostain narusta, on se Stella joka ekana luovuttaa. Asennetta.
Nova kävi eilen heittämässä talviturkin pois, pinnalla pysyi. Vähän oli vesi ällöä aluksi, mutta kyllähän se lopulta uskaltautui uimaan. Novan kanssa tehtiin eilen myös uusintakierros eläinkauppaan, kun ensimmäinen visiitti ei poikaa vakuuttanut paikan mukavuudesta. Nythän se meni ilman mitään ongelmaa, tepsutteli sisään kuin olisi ikänsä siellä asioinut. Hyvin osasi myös suunnistaa ruokahyllyjen luo, ja sieltä ei herraa meinannut pois saada. Kaupan myyjä taisi rakastua pikkumieheen ja Nova nautiskeli huomiosta ketarat kohti kattoa. Nova on saanut paljon kehuja reippaudestaan ja sosiaalisuudestaan. Sellainenhan tuo on - reipas, rohkea ja todella avoin. Ihan täydellinen <3
 |
| Novan uusi lempilelu: vinkupallo |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti