Treenitauko: over and out

Hiiohoi, vihdoinkin olemme heittäneet hyvästit lusmuilulle (jota voi hienosti myös treenitauoksi kutsua) ja vapaapäiviä tällä viikolla siunaantui peräti yksi. Oho. Mutta mikä parasta, me agiliidellään tästä lähtien kaksi kertaa viikossa. \o/ Saatiin treenipaikka myös Lahdesta ja aloitettiin siellä tällä viikolla. Rata oli kutakuinkin seuraavanlainen:

Alkuun tehtiin esteet 1-5, A:n päässä kouluttaja palkkasi Novaa nameilla kun itse jatkoin juoksemista. Ekalla kerralla oli iloisesti jatkamassa matkaa ilman pysähtymistä. Kokeiltiin kahta eri variaatiota tuohon 2. ja 3. esteiden välille, meille toimi paremmin perus takaakierto+valssi. Toinen vaihtoehto ei mennyt mulle kaaliin, ei sitten mitenkään. En tiedä josko ohjauksella olisi joku hieno nimikin, mutta siinä jätettiin valssi tekemättä, jatkettiin koiran ohjaamista oikealla kädellä ja käännettiin se sitten esteelle vasemmalla kädellä, koiran ollessa siis koko ajan oikealla puolella. Siis wut? Ei ymmarra ma.

Seuraava pätkä oli sitten esteet 6-11 aloitettiin niin, että koira laitettiin kontaktille ja vapautettiin sieltä suorittamaan rataa. Tällä pätkällä olin itse ihan pallo hukassa 8. ja 9. esteiden välissä, kun piti jälleen valssailla. Jotenkin aina tuppasi unohtumaan, kun vauhtia oli paljon. 10. esteellä tehtiin vielä tiukka valssi, hyvin löytyi putken oikea pää. Tällä esteellä piti ohjata koira oikeanpuolimmaisen siivekkeen vierestä, ei saanut varmistella ja lähteä vasenta kiertämään putkea välttääkseen, kuten kuulemma monet maksikoiran ohjaajista todennäköisestä tässä kohtaa valitsisivat. Minä voin ihan kirkkain silmin myöntää, että eipä mulla olisi vaan käynyt moinen mielessäkään. Vaikka nyt kun rataa kuvasta katsoo, niin ihan ymmärrettävältä, joskin hitaammalta vaihtoehdoltahan se näyttää. Mutta en kyllä hahmottanut tätä vaihtoehtoa rataan tutustuessa. Ai luoja mä oon niin pihalla kaikesta... :D Lopuksi sitten vielä esteet 11-15 ja viimeisellä kierroksella koko rata läpi.


Ehdittiin vielä tutustua keinuun treeneissä, keinuahan Nova on tehnyt vain kerran aikaisemmin ja se oli vähän ällö. Noh, nyt se oli ällö potenssiin miljoona. Tehtiin sellaista pientä vauvakeinua, mutta Novahan pelkäsi sitä ihan kamalasti. Eihän se ekan yrittämän jälkeen suostunut menemään keinulle ollenkaan, namin voimalla vähän matkaa mutta sitten tuli paniikki. Keinun liike oli se juttu, mikä pelotti, ja aluksi pelkkä keinun heilutteli sai koiran sinkoamaan hihnan mitan päähän. Aloitettiin sitten keinulla the bang gamea ja tätä on tarkoitus nyt jatkaa. Hyvin hämmentävää noin voimakas reaktio. Me kuitenkin ollaan Novan kans tehty ns. tasapainoharjoituksia esim. seisottamalla koiraa huojuvan rengaspinon päällä ja istuttamalla keikkuvalla jakkaralla.

Meillä on myös pihalla puutarhakeinu, jossa ollaan Novan kans paljon keinuttu ja siten olen keinuvaan liikkeeseen yrittänyt totuttaa. Kaikki tämä siis ihan tietoisesti nimenomaan tuota keinua ajatelle. Ei Nova ole noista ollut moksistaan. Samoin viime rauniovierailulla Nova kokeili keinu-estettä, eikä se ollut mitenkään big deal. Tiedä sitten, mikä tässä agility-esteessä on niin kamalaa. Ehkä se on vaan se juttu, että koira kuvittelee astuvansa puomille, ja säikähtää kun alusta liikkuukin. Vaikka tosiaan vauvakeinulla tehtiin ja ohjaaja oli toisessa päässä laskien keinua hyvin hitaasti, joten mistään äkkinäisestä liikkeestä ei todellakaan ollut kysymys. No mutta, tiedetäänpä mitä tulemme hinkkaamaan hamaan tulevaisuuteen asti...

Heinolan treenit jatkuivat myös tällä viikolla, päästiin hurvittelemaan uuteen halliin! Teemana oli takaaleikkaukset, jotka onkin mun yksi murheenkryyni. Rata oli ihan yksinkertainen, mutta suurin haaste olikin suhteuttaa oma liikkuminen rataan sopivaksi, etten rynninyt koiran tielle. Tehtiin myös keppejä, Nova pujottelun kyllä hallitsee, mutta tulokulmissa riittää hommaa. Mutta vitsit sentään, mikä draivi sillä treeneissä oli! Ja draivin kylkiäisenä sitä ääntähän sitten lähtee... Vaikka Nova haukkuu myös intoaan, on iso osa huutamisesta radalla selkeästi mun komentamista. Tyyliin "kerro nyt perkele mihin seuraavaksi mennään!!!" Huonosta ohjauksesta tulee kyllä palautetta tältä tyypiltä. :P

Pelastuskoiratouhuissa meidän uusi ilmaisu on taas ottanut askeleen eteenpäin. Tällä  viikolla Nova alkoi jo tarjoamaan haukkumista ihan ilman pyytämistä. Herkästi tulee pomppu vielä ensimmäisellä maalimiehellä, mutta tämän jälkeen se yleensä jo unohtuu. Nopeasti se vaan oppii, ei voi muuta sanoa. Hakuilua onkin tällä viikolla tiedossa peräti kolmena päivänä, kahdet ilmaisupainotteiset treenit pelastuskoiraporukassa ja sunnuntaina huristellaan taas Wirneen poppoota tapaamaan hakuilun merkeissä. Ihanaa kun on taas actionia lusmuilukauden jälkeen!

Rally-tokon jatkokurssikin alkoi tällä viikolla, aloimme tutustumaan avoimen luokan saloihin. Eipä siellä mitään hirveän ihmeellisiä juttuja vielä ole, houkutus varmaan se kaikkein pahin meille... Mutta mä olen nyt innostunut lajista ihan oikeasti, vaikka ihan humputtelumielessä tätä lähdettiinkin kokeilemaan. Olen jopa alkanut opettaa Novalle perusasentoa oikealle puolelle, voittaja-luokassa kun koiran täytyy osata seurata myös oikealla. Perusasento sujuu jo ihan kivasti, seuraamista oikealla ei vielä olla aloitettu. Hirveän huvittavaa, kuinka paljon huomiota Novan peräpää saa rally-tokon merkeissä! Sekä kisoissa että treeneissä kuulee aina ihasteluja siitä, miten näppärästi pojun pylly pyörähtää. Ja pyöriihän se, kieltämättä. Takapään käyttö on siis aika isossa roolissa rally-tokossa, joten sen vuoksi ihmiset siihen huomiota niin kiinnittää. Kisoissa mölli-radan tuomari meille totesikin, että kyllä tuolla pyllyn pyörittämisellä pääsee vielä pitkälle. ;) No joo, eipä tämä laji pelkkää pyörivää ahteria ole, mutta hyvät lähtökohdat meillä sentään on!

Toko-motivaatiota olen yrittänyt myös kasvattaa, aloitettiin varovasti ihan vain tunnarikapuloita keittämällä. Kyllä se sieltä, kyllä se sieltä... :D