Wirneen agilitypäivä

Sunnuntaina treffattiin taas Wirneen porukalla, tällä kertaa agilityn merkeissä! Mukana menossa olivat tällä kertaa myös melkein kaikki I-pentuset, melkoisia koipeliineja ovat jo. H-pupseista treenailemaan pääsivät Novan lisäksi Hoppu, Raiku ja Shake sekä näiden lisäksi pentujen äippä Nessa ja Lauran sijoitusnarttu Prilla. Hengessä ja rälläämisessä mukana olivat myös Nauru ja Inari. Kouluttajana oli Niina-Liina Linna, joten asiantuntevaa oppia oli takuulla luvassa! Mua ehkä vähän hermostutti etukäteen Novan lievästi energinen olemus, raukka kun oli joutunut olemaan lähes koko viikon tekemättä käytännössä yhtään mitään mun sairastelun ja reissailun takia. Mutta tyyppihän oli aksailussa jopa rauhallisempi kuin yleensä. Ja ihan hiljainenkin vielä!

Me napattiin jälleen Katariina ja Gatsby matkan varrelta kyytiin ja lähdettiin huristelemaan kohti Espoota. Perillä pidettiin pieni painihetki kera koiruleiden, sitten suunnattiin sisälle halliin ja aloitettiin tutustumaan rataan. Tähän väliin maininta, että mehän ollaan Novan kanssa aloitettu säännöllinen aksailu heinäkuussa, eikä syyskuun aikana olla aksailtu ollenkaan, kun hallivuorot eivät vielä ole alkaneet pyöriä. Voitte ehkä kuvitella meikäläisen ilmeen, kun ratana oli seuraavanlainen, kohtuullisen simppeli ilmetys ;)

Novan kanssa tehtiin pieniä pätkiä kyseiseltä radalta. Aloitettiin esteillä 1-4, treenattiin valssia 2. ja 3. hypyn välissä ja tämä sujui Novalta jopa yllättävänkin hyvin. Ei nimittäin ollut ihan helppoa kokeneemmillekaan, kun edessä häämötti ah niin houkutteleva putki. Valssi sujui siis ihan jees, seuraavaksi keskityttiin 3. hypyn ja putken välissä tapahtuviin asioihin, siellä onnistuin vähän säheltämään vaikka putkeen Nova vaivatta sujahtikin. Kerran esim. jäin liian kauas hypystä, minkä vuoksi ajauduin ihan liian lähelle putkea, mikä taas olisi hankaloittanut radan jatkamista. Pieniä asioita, joilla on kuitenkin suuri merkitys loppupeleissä. Niinu oli kyllä ihan tosi tarkka ohjaajan sijoittumisesta ja liikkumisesta radalla, ja vaikka Nova suorittikin esteet oikein, löysi Niinu joka kerta useampia asioita, joissa itse olisin voinut ohjata paremmin. Ja minä yritin imeä oppeja päähän kuin sieni. ;)

Tämän jälkeen tehtiin esteet 11-16, sitä ennen saatiin pikaohjeet päällejuoksun suorittamiseen (este 15), se kun oli meille entuudestaan vieras tekniikka. Koira oppi idean nopeasti, itse en ehkä niinkään. Radanpätkällä oli ensin ongelmia pituushypyssä, Nova juoksi pari kertaa esteen vierestä. Kun tämä saatiin sujumaan, sujui loppukin oikein hienosti. Mun ohjaamisessa oli toki hirveästi parannettavaa siellä sun täällä, mutta Nova korjaili mun mokia ja suoritti esteet kerrassaan loistavasti. Toisella kierroksella tehtiin vielä esteet 23-29, näissä ei muuta huomautettavaa kuin että run Forrest, run!

Olipahan kerrassaan loistava koulutus, iso kiitos Lauralle järkkäämisestä! :) Niinu oli aivan loistava opettaja, kiinnitti huomiota pieniinkin virheisiin ja parannettaviin seikkoihin ja antoi vinkkejä jatkoa varten. Itsellä on ollut jotenkin iso kynnys lähteä tällaisiin koulutuksiin agilityssa, kun ollaan vielä niin alussa ja tuntuu, ettei mitään osata.  Mutta nythän mää sen vasta hokasin, että nimenomaan tässä vaiheessa olisi varmaan syytäkin imeä kaikki mahdollinen oppi irti alan huipuilta, kun tilaisuus tulee. Joten nyt kävi niin, että me jatketaan tästä vielä tällä viikolla Lotta Vuorelan opissa. Ou jee. :)