Wirneen pentutapaaminen

Sunnuntaina hurautettiin Nopsukan kanssa pentumiittiin sisaruksia ja äippää moikkaamaan. Wirneen suku on saamassa perheenlisäystä ihan näillä näppäimillä, ja mukana tapaamisessa oli myös porukkaa tutustumassa pikku-wirnistelijöiden sukulaisiin. Ensin oli ohjelmistossa riehumista kasvattajatätin pihalla, sitten lisää riehumista pellolla.

Merlekasa

Veljekset kuin ilvekset

Täällä haisee ruoka!

Riekkumisten jälkeen suunnattiin tottistelemaan läheiselle kentälle. Oli ihan hirmuisen kuuma, mutta hyvin jaksoi karvakorvat esitellä taitojaan. Novan kanssa tehtiin muutama lyhyt pätkä, mm. paikkamakuuta, luoksetuloa ja seuraamista. Kokeiltiin ruutuakin, Nova räjäytti sen joka kerta syöksyessään sinne...

©Tuuli Mertanen

©Tuuli Mertanen

Pennut pääsivät tapaamisessa myös kuuntelemaan ampumista, osa olikin kuullut jo aikaisemmin, mutta osalle kerta oli ensimmäinen. Novalle ammuttiin ekaa kertaa muutama päivä sitten, tästä lisää tuonnempana. Nova kyllä kuunteli nytkin laukauksia, mutta ei vaikuttanut pelokkaalta tms. Kunhan ihmetteli. Kävellessämme tietä pitkin, kun muille ammuttiin, Nova ei välittänyt paukkeesta tätäkään vähää. Keskittyi vain nuuskuttamaan piennarta. Kokeilin myös leikkimistä ampumisten aikana, sama homma: ei mitään vaikutusta. Ei edes korviaan höristänyt. Hyvä homma!

Tottistelun jälkeen osa porukasta suuntasi vielä jäljestämään. Novalle 150m jälki kahdella kulmalla ja neljällä kepillä. Jälki oli suorastaan katastrofaalinen, itse asiassa ei sitä jäljestykseksi voinut kutsua hyvällä tahdollakaan. Kepeistä Nova nosti 3, kaikki puhtaasti ilmavainulla. Se oli ihan kuutamolla koko koira! :D Palaamme siis hinkkaamaan tarkkuutta namijäljen merkeissä.

Hurjan hauska päivä, kiitos vaan kaikille ja toivottavasti nähdään taas! Lisää kuvia treffeiltä löytyypi täältä.

Velipuoli Musti ja hänen kuolainen pallonsa

Aksatreenit harmillisesti peruuntuivat tältä viikolta, mutta otetaas kuitenkin tilannekatsaus meidän keppiprojektista! Ensiksi pakko sanoa, että voi vitsit miten hauskaa opettaminen on 2x2-systeemillä! Ihan älyttömän kivaa. Ollaan treenattu joka päivä pieniä pätkiä, yleensä muutama toisto useamman kerran päivässä. Tässä video, miltä meiniki näytti 3. treenipäivänä, jolloin lähdettiin kokeilemaan erilaisia tulokulmia:

Joitain virheitä tuli, mutta yllättävän vähän. Ihan kaikkia toistoja ei videolla kylläkään ole. Seuraava päivä tehtiin vielä yhdellä keppiparilla tulokulmia treenaten, 5. päivänä otettiin jo toinen pari mukaan. Olin ihan yllättynyt, kun Nova tajusi heti mennä molemmista väleistä, olisin olettanut sen tarjoavan eka vain sitä ensimmäistä. Mutta tältä näytti meininki 5. päivänä, kun ekaa kertaa olikin mukana kaksi keppiparia:

Tämä tyyli on tosi kiva myös siitä syystä, että omalle pihalle voi vain tökätä kepit pystyyn ja käydä välillä ottamassa muutama toisto. Me esim. tehdään yleensä ennen lenkkiä muutama ja taas lenkin jälkeen muutama.

Tällä viikolla meillä oli myös kokeenomaiset tottistreenit, me tehtiin BH muuten, mutta jätettiin se toinen seuraaminen pois. Nova meni ensin paikkamakuuseen, parina oli sakemanni, joka teki tottiskaaviota. Tajusin sitten siinä koiraa jättäessä, että niin, tottiksessahan ammutaan. Novallehan ei koskaan ollut ammuttu. Jätin koiran silti, koska en uskonut sen laukauksista juuri hätkähtävän, ei se ole minkäänlaista ääniarkuutta osoittanut koskaan. Oli se kuulemma päätä kääntänyt niiden suuntaan, mutta ei muuta. Hieno poika! Lopetettiin paikkamakuu ennen noutoliikkeitä, koska Nova pysyi niin hienosti siihen asti, enkä halunnut riskeerata, että hieno suoritus kariutuisi mun ahnehtimiseen.

Itse BH-kaaviossa helle verotti jonkin verran, Nova ei ihan loppuun asti jaksanut tsempata. Henkilöryhmään mentäessä kontakti alkoi rakoilla ja jouduin käskyttämään uudestaan sekä myös kehuin välillä hyvästä kontaktista. Jäävissä tein maahanmenon suoraan liikkeestä, turha sitä on istumisen kautta hinkata. Luoksetulossa se tuli ekalla ravaten, otettiin uusiksi ja innostin sitä lelulla. Se meni paremmin ja siirtyminen edestä sivulle ihan sikahieno ja täpäkkä.

Tuota luoksetuloa analysoitiin sitten lopuksi, vaihtoehtoja on muutama, mikä siinä meni mönkään: 

1. Nova väsähti pitkästä seuraamisesta, into loppui kesken.

2. Me ei koskaan olla tehty luoksetuloa liikkeestä maahanmenon yhteydessä (siis tokomaisen sellaisen), se saattoi hämmentää koiraa. 3. Me ollaan nyt niin kovasti treenattu sitä maassa pysymistä, kun joku toinen huutaa tänne-käskyä, että koira meni epävarmaksi siitä, onko nyt lupa nousta vai ei 

4. ollaan hieman treenattu luoksetulon pysäytystä, voisiko vaikuttaa? 

Itse asiassa juuri tuon viimeisen lauseen kirjoitettuani tajusin, että ollaan treenattu pysäytystä nimenomaan niin, että koira lähtee maasta. Voi perkele. Mutta itse uskon, että osittain näillä kaikilla tekijöillä on oma osuutensa sopassa, sitten vaan miettimään, miten sitä lähteä korjaamaan. Vinkkejä saatiinkin ja taitaa käydä niin, että menee käsky vaihtoon. Tänne-käsky kun on aika yleinen. Voihan se olla pienelle säihkysilmälle kovin hämmentävää, että tänne-käskyllä täytyy pinkoa täysiä silloin, kun se tulee mamman suusta, mutta pitäisi pysyä ihan paikoillaan, kun käskyttäjänä on joku toinen. :P