sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Hengissä ollaan

Bloggaustauko on näköjään venähtänyt aika pitkäksi, mutta hengissä me ollaan kyllä edelleen. Oma elämä heitti kuperkeikkaa kesän jälkeen, mistä johtuen energiaa ei ole riittänyt blogin päivittelemiseen. Tai no, kuperkeikka on aika lievä ilmaisu, pikemminkin voisi puhua takaperinvoltista muutaman ylimääräisen kiepin kera.

Paljon on tapahtunut ja paljon on muuttunut. Nova on joutunut viettämään melko tylsää elämää viimeiset pari kuukautta, mutta on sopeutunut tähänkin kohtalaisen hyvin. Tekemisenhalu on toki melkoinen, mutta ei meillä seinille olla hypitty missään nimessä. Loppuvuosi on vielä tarkoitus ottaa melko iisisti, mutta kyllä me ensi vuonna taas aktivoidutaan enemmän.


Päällimmäisinä kuulumisina voisi mainita, että meistä maalaistolloista on hiljattain tullut kaupunkilaistolloja. City-koiran asemaa helpottaa toki se, että pihasta pääsee edelleen suoraan metsään - nykyään siellä vain sattuu pyörimään muutama muukin ihminen. Novan kanssa olemme yhtä mieltä siitä, että eritoten hiihtokansa on hyvin omituista ja epäilyttävää sakkia.


Harrastusrintamalla on pidellyt aika hiljaista viime aikoina, ainoastaan tunnistusjälki ja rally-toko on kuulunut säännöllisesti ohjelmistoon koko syksyn ajan. Tunnistusjäljestä voisi mainita sen verran, että mikään harrastus ei varmasti ole yhtä vaikeaa. Ei edes agility, ja sen jos mikä on vaikeaa. Pieniä epätoivon tunteita liittyy kyseiseen touhuun tällä hetkellä, mutta sisulla pusketaan eteenpäin. Mielenkiintoistahan tuo on kuin mikä, siitä ei pääse mihinkään. Pelastuskoiratouhuista vielä sen verran, että syksyllä tosiaan Nova läpäisi pelastushaun peruskokeen. Sen jälkeen ollaankin pidetty luovaa taukoa hakuhommista, suunnistamassa ollaan kuitenkin jokusen kerran käyty.


Agility on myös ollut pari kuukautta poissa kuvioista. Käytiin syksyllä hyppytekniikkakurssilla, missä paljastuikin sitten kaikennäköistä. Etupäähän pitäisi kasvattaa lisää lihasta ja muutenkin hyppytekniikkaa hioa ennen ratatreenin jatkamista. Hinku aksakentille olisi kyllä jo kova, mutta ei sentään niin kova, että lähtisin koiraani sinne rikkomaan. Josko ensi vuoden aikana saisi panostettua noihin perusjuttuihin, niin päästäisiin harrastusta jatkamaan.

Tässä kohtaa vuotta aletaan yleensä kai miettiä tavotteita seuraavalle vuodelle. Itse ajattelin jättää tämän väliin ja olla asettamatta yhtään mitään tavotteita yhtään millekään lajille. Tehdään sen verran mikä hyvältä tuntuu ilman sen kummempia paineita mistään.

PS. Talvi tuli <3


1 kommentti:

  1. Haastoin teitin, jos vaikka saisit blogiakin päivitettyä! http://katanankoiruudet.blogspot.fi/2015/04/haasteellista.html

    VastaaPoista